Stressaantuneena saatat kokea, ettei pään sisäisten liikkeiden kanssa pysty rauhoittumaan. Ajatukset sinkoilee sinne tänne, tai ehkä ne ovat puuroutuneet sellaiseksi mössöksi, että tuntuu ettei erkkikään ota niistä selvää. Sinulla on fyysisiäkin oireita, ja reagoit mahdollisesti tavalla mikä ei edesauta tilannettasi.
Kuinka hallita omaa mieltä silloin? Tai onko se ylipäätään mahdollista? Vastaus on kyllä ja ei. Tässä postauksessa avaan sinulle vähän asiaa, ja jaan muutamia vinkkejä, miten voit aloittaa mielenhallinnan harjoittelun ja vahvistamisen, sekä näin päästä kohti parempaa stressinhallintaa.
Alitajunta vaikuttaa tietoiseen mieleesi
Mieli on monitahoinen paikka. Se voidaan jakaa tietoiseen mieleen, alitajuntaan ja tiedostamattomaan mieleen. Tässä postauksessa keskityn kahteen ensimmäiseen.
Alitajunta on tietoisen mielen osa, mutta se ei ole juuri sillä istumalla tietoisuuden fokuksessa. Alitajunta kuitenkin vaikuttaa kaiken aikaa ajatteluusi, tulkintoihisi ja käyttäytymiseesi kaikkine kokemuksineen, uskomuksineen, tunteineen.
Se mitä tietoisesti ajattelet tapahtuu tietoisessa mielessäsi, minkä kapasiteetti on hyvin rajallinen. Taustalla vaikuttavassa alitajunnassa (ja tiedostamattomassa mielessä) sijaitsee 95% kaikesta sinulla olevasta tiedosta, minkä olet kerännyt (mallista/havainnoista/ kokemuksista/oppimastasi) elämäsi varrella.
Varmastikin voit allekirjoittaa reagoivasi toisinaan tavalla, mitä et ole tietoisesti valinnut. Saatat jossain tilanteessa nopeasti hermostua, provosoitua, saada fyysisiä jännitysoireita jne., vaikka mikään näistä reaktioista ole jotain mitä ensisijaisesti olisit halunnut, tai mikä järjellä ajateltuna olisi lainkaan tarpeellista. Saatat ihmetelläkin tätä jälkikäteen: Miten minä nyt noin reagoin?
Ehkä mietit nyt miten ihmeessä sitten on mahdollista, että voisin hallita jotain mikä ei ole tietoisessa mielessäni. Jotain mikä on majoittunut tiedostamattomaan, alitajuntaani, kehooni, hermoverkkoihini? Hallita jotain mikä tulee jossain tilanteessa ”selkäytimestä”, automaatiolla?
Tässä kohtaa saat kiittää tietoista mieltäsi.
Mieli ei ole sillä tavoin hallittavissasi, että voisit vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä ajatuksia päivän aikana tietoiseen mieleesi pulpahtaa ja mitä alitajuntasi sinulle syöttää. Päivittäin siellä käy kymmeniä tuhansia ajatuksia. Mutta tietoisen mielen avulla voit päätellä mitkä asiat ovat oikeasti tosia, mitkä taas epätosia tai kuviteltuja. Voit keskittää tietoisen mielesi haluamiisi asioihin, ja niihin mitkä koet tässä hetkessä tärkeäksi. Voit myös lähteä tietoisesti tutustumaan omaan alitajuntaasi, sekä lähteä tekemään muutosta automaattisiin reagointeihisi.
(Suosittelen lukeman myös postauksen piintyneiden tapojen muuttamisesta)
Että saat enemmän fyysistä voimaa ja paremman kehonhallinnan, vaatii se lihaskuntoharjoittelua. Yhtälailla mielesi paremman hallinnan saavuttaminen vaatii harjoittelua.
Kun haluat oppia kuinka hallita omaa mieltä, muista aina ettet parin harjoituksen jälkeen lähde maratonillekaan. Mielenharjoittaminen vaatii toisinaan paljonkin pitkäjänteisyyttä. Ennen kaikkea säännöllisyyttä (eli ei vain joskus ja jouluna). Säännöllisellä harjoittelulla mielenhallinnan taitosi voivat kuitenkin kohentua nopeastikin! Alle olen koonnut sinulle muutaman vinkin stressinhallintaa ajatellen.
Ennen sitä haluan kuitenkin mainita sinulle MAKSUTTOMASTA TYÖKIRJASTA , jonka avulla pääset aloittamaan itseäsi estävien ja rajoittavien uskomusten ravistelun. Täältä pääset lataamaan työkirjan.
5 x Vinkki kuinka hallita omaa mieltä ja näin helpottaa stressinhallintaa
1. Pysähdy hetkeksi ja ota aikalisä
Stressaantuneena lähdemme helposti vain puskemaan kovemmin eteenpäin. Tätä saattaa tahdittaa vielä jonkinasteinen kiukunvimma mentaliteetilla: ”Kyllä minä pusken nyt justiinsa läpi vaikka harmaan kiven, eikä tartte auttaa!” Tai saatetaan alkaa hätääntyneenä sähläämään. Kehon fyysiset oireet (sydämen tykytys, ylivittynyt hermosto, levottomuus jne) vaikuttavat myös mieleesi.
Hetkellinenkin pysähtyminen saattaa tuntua joltain, mitä ei nyt voi ajatellakaan.
Tuolloin on tärkeä muistaa, että välitöntä toimintaa vaativat tilanteet ovat harvassa. Silloin esimerkiksi sinä tai joku muu on välittömässä vaarassa.
Vain pysähtymällä hetkeksi ja rauhoittamalla itseäsi voit saada päänsisäisen myrskyn laantumaan, ja kehosi painamaan jarrua. Hermoston rauhoittamisesta voit lukea postauksesta: Käytkö usein ylikierroksilla? – Miksi ja miten rauhoittaa hermostoa?
Liian virittyneessä tilassa keskittyminen helposti herpaantuu, ja ratkaisut ovat hätiköityjä.
2. Odota ensin ennenkö reagoit
Alitajunta tarjoilee automaattisia reagointeja. Ja hermosto on tottunut reagoimaan tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa.
Opettele tietoisesti pidentämään reagointiaikaa. Esimerkiksi tilanteessa missä olisit aiemmin kiihtynyt tai ärsyyntynyt heti, laske kymmeneen. Hengitä. Opeta itseäsi siihen, ettet reagoi välittömästi.
3. Muuta näkökulmaa
Lastenpsykiatri ja asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore on kuvannut osuvasti: ” Jos stressi iskee ja rintaa puristaa, moni lisää tunteeseen automaattisen potutusbonuksen ajattelemalla ahdistusta.”
Monesti stressaavassa tilanteessa näkökulman muuttaminen auttaa. Voit kysyä itseltäsi: Mikä tässä tilanteessa olisi hyvä vaihtoehto / Mikä voi mennä hyvin? Onko tällä asialla merkitystä pidemmällä aikavälillä elämässäni? Voinko suhteuttaa tätä johonkin toiseen ongelmaan, joka on suurempi?
Näkökulman muuttaminen on hyvä tapa lisätä oman mielen joustavuutta ja hyvinvointia.
4. Mielikuvaharjoittelu
Olet varmasti kuullut että urheilijat hyödyntävät paljon mielikuvaharjoittelun voimaa. Mielikuvaharjoittelu kuuluu varmasti jokaisen kilpaurheilijan työkalupakkiin.
Ja voi miten monikäyttöisiä ja vaikuttavia mielikuvaharjoitukset voivatkaan olla. Niitä voi käyttää mm. kivun, stressin tai jännityksen lieventämiseen, uuden taidon oppimista tukemaan, ja mihin tahansa suoritukseen (psyykkinen tai fyysinen) valmistautumisessa.
Tutkimuksissa on osoitettu, että se mitä mielikuvissamme teemme/harjoittelemme, aktivoi aivoissa samat alueet kuin todellinen tekeminen ja kokeminen.
Mainittakoon yhtenä huikeana esimerkkinä, että mielikuvaharjoittelusta on myös saatu positiivisia viitteitä aivoverenkiertohäiriön sairastaneen yläraajan motorisessa toipumisessa (Sinikka Hietala, Duodecim).
Mielikuvaharjoittelu saattaa ensin tuntua hyvinkin hassulta, ja mieleen voi hiipiä ajatus ”onko tässä mitään järkeä? Voiko tämä auttaa?” Mutta tälle harjoittelulle todella kannattaa antaa mahdollisuus.
Sinulle, jolle rentoutuminen on muuten haasteellista, tämä voi olla sinulle loistava apu. Keho ja mieli ovat erottamattomat. Vaikuttamalla toiseen, vaikutat myös toiseen. Rentoutunut tila avaa sinulle myös paremmin yhteyden alitajuntaasi.
5. Meditaatio
Läsnäolo tässä ja nyt, käsillä olevassa hetkessä ja mielen tyhjentäminen liiasta metelistä. Meditaatio on tutkitusti yksi hyvä keino parantaa stressinhallintaa. Sen lisäksi että meditaatio vähentää stressiä, se myös parantaa keskittymiskykyä, ja voi lisätä onnellisuutta kun tietoisuus kasvaa.
Meditoinnilla on vaikutusta aivoihin. Meditaation on havaittu vahvistavan niitä aivoalueita, jotka ovat yhteydessä tunteiden säätelyyn ja käyttäytymiseen.
Meditaatio on helpointa aloittaa ohjatusti, ja sopivan lyhyinä harjoituksina. Säännöllisyys on tässäkin tärkeämpää, kuin harjoituksen kesto. Rauhallinen hengitys/erilaiset hengitysharjoitukset ovat oleellinen osa meditaatiota. Hengitys myös toimii hyvin oman meditaatioharjoituksen ”ankkurina”.
Vaikka meditoidessa koetetaankin opetella hiljentämään mieltä, niin älä vaadi itseltäsi että mielesi täytyisi olla täysin tyhjä. Ajatuksia saa tulla ja mennä. Tavoitteeksi kannattaa ottaa se, että ne voisi vain todeta sen kummemmin niitä arvottamatta. Kuin tarkkailijan roolista.
Ps. Muistathan olla itsellesi armollinen. Pitkäjänteisesti askel kerrallaan kohti lempeämpää arkea ja parempaa stressinhallintaa.
🖤Vuokko
Artikkelin kuva: Anriika Kauppi, Anriika Photography
Oletko somessa? Toivottavasti nähdään siellä!
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]
